keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Mitä vaihtovuodeltani odotan?



Heips!

Lähtöön on nyt aikaa kymmenisen päivää ja täytyy sanoa, että kyllä jännittää! Välillä iltaisin on tosi vaikea nukkua ja olo on toisinaan aika hermostunut. Hyvästelin eilen jo yhden hyvän ystäväni, jonka kanssa olin kaupungilla ja jota en enää näe ennen lähtöä, joten lähteminen alkaa tuntua koko ajan konkreettisemmalta.



Itseilkimys 2, 3D:nä, suosittelen!



Mun hostäiti on laittanut mulle ihania viestejä esimerkiksi siitä, että menemme heti seuraavina päivinä kun olen saapunut, tapaamaan heidän sukulaisia. Sen lisäksi hän kysyi, jos tahtoisin lähteä elokuussa viikonloppuna telttailemaan rannalle. Kuulostaa kivalta mun mielestä, joten toki vastasin myöntävästi. Sen lisäksi hän lähetti kuvan koiranpennusta, joka saapuu meille samoihin aikoihin kuin minäkin. On todella suloinen pikku kaveri, täytyy sanoa! :)

Ja nyt sitten asiaan: mitä vaihtovuodeltani odotan?


1. Uusia ystäviä

Ystävien hankkimiseen USA:ssa ovat kaikki vaihtarit ja toimihenkilöt nimenneet yhden ohjeen ylitse muiden. Painotetaan, että täytyy olla itse aktiivinen. En siis voi olettaa, että mua tullaan aina kysymään mukaan, vaan pitää rohkeasti mennä kysymään muilta, jospa saisin liittyä seuraan. Haaveeni on kuitenkin saada ystäviä ja uusia "perheenjäseniä", joiden kanssa välit pysyvät lämpiminä vuosikaudet!

2. Kulttuuri shokki

Olen kuullut, että uuteen kulttuuriin sopeutuminen noudattaa usein seuravanlaista kaavaa:
- Ensin kaikki tuntuu pari viikkoa ihanalta, missään ei ole mitän vikaa ja kaikki on paljon paremmin kuin Suomessa.
- Sen jälkeen kaikki alkaa tuntua kamalalta, saattaa tulla koti-ikävä ja isäntäperheenkin tavat saattavat alkaa ärsyttää. Suomessa on kaikki paremmin.
- Kolmas ja viimeinen vaihe on sopeutuminen, jolloin osaa nimetä molempien kulttuurien hyvät ja huonot puolet. Kulttuuri alkaa tuntua jokseenkin omalta.

Voin hyvinkin kuvitella, että itseni kohdalla sopeutuminen menisi näin, saa nähdä!

3. Kielitaito

Varmasti Englannin kielitaitoni tulee paranemaan. Olisi ihanaa tulla kotiin Amerikkalaisen aksentin kanssa ensi kesänä. Saattaa olla todella outoa ensimmäiset viikot kun pitää oikeasti pärjätä kaiken aikaa vain Englannilla. Jaiks!

4. Amerikkalainen "High school spirit"

Ainakin exploriuksen esitteissä kerrotaan, että kouluhenki on täysin erilainen USA:ssa. Siellä sanotaan, että alat suurinpiirtein rakastamaan kouluasi. Lähes kaikki jäävät koulun jälkeisiin harrastuksiin ja niin mäkin olen suunnitellut. En tarkalleen edes tiedä, mitä odottaisin koululta. Ehkä se on jotain tosi mahtavaa verrattuna Suomeen, saa nähdä!

5. Yllätykset

Jotkut pienetkin arkipäivien kulttuurierot saattavat yllättää. En ole ikinä ollut USA:ssa, joten heidän jotkut toimintamenetelmänsä voivat tuntua oudoilta. Lupaan heti kirjoittaa, mitkä asiat ovat mut yllättäneet, mitä asioita en tiennyt ja varsinkin jos matkaan tulee suuria ihmetyksiä.

6. Kokemusrikas vuosi

Toivottavasti ei tule tylsää! Kumpa mun vuosi olisi täynnä tekemistä. Luulen, että koulu-urheilut, perheenjäsenet, reissailut ja ystävät koulun ohella tulevat pitämään aikatauluni kiireisenä. Ainakin toivon näin. Haluaisin myös kiertää Kalifornian nähtävyydet ja huvipuistot. Se olisi ihanaa, mutta onneksi pääsen ainakin näkemään New Yorkin tärkeimmät turistikohteet. Luulenpa, ettei se Kaliforniakaan ihan tuntemattomaksi jää yli kymmenen kuukauden asumisen jälkeen. :)

7. Suuret tunteet

Ihanaa tavata uusi perhe Amerikassa! Kauheeta jättää läheiset Suomeen kohta, vielä surullisempaa lähteä USA:sta ensi kesänä, kun tietää, ettei mennyttä vuotta tule koskaan saamaan takaisin. Ihanaa nähdä läheiset Suomessa vuoden jälkeen. Kivaa tutustua USA:ssa uusiin ihmisiin. Hirveää olla joulu ilman perhettä. Suuri lähtöjännitys jyllää koko ajan. Sika siistiä päästä lähtemään! Pian tapaan jo muut vaihtarit samassa tilanteessa!

Tämä vuosi tulee varmaankin olemaan aikamoista tunteiden vuoristorataa kun sitä miettii. Toisaalta se tekee tästä vuodesta ainutlaatuisen. Yritän nauttia joka hetkestä, koska hetken merkitystä itselleen ei välttämättä ymmärrä ennen kuin siitä tulee muisto.



Olen viettänyt paljon aikaa siskoni kanssa. Hän saa kestää seuraani koko vuoden edestä :)


Siskoni koiranpennusta, Pumesta on tullut mulle tosi tärkeä. Se on jo iso tyttö, kun tulen takaisin. <3




Tässä nyt muutamia asioita, jotka tuli mieleen. Kuvat on tässä parin päivän aikana otettu. Huomenna lähden perheen ja ystävän kanssa matkalle Power Parkiin, joten hyvää loppuviikkoa kaikille ja kirjoittelen taas ensi viikolla!

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Alle kaksi viikkoa jäljellä Suomessa!

Moikka!

Enää alle kaksi viikkoa, kunnes oon jo New Yorkissa. Aika lentää hirvittävän nopeesti ja jännitys muuttaa koko ajan muotoaan. Kaksi viikkoa tuntuu samaan aikaan ikuisuudelta ja olemattomalta.  Toisaalta on tosi innostavaa miettiä sitä hetkeä, kun oon päässyt perille Kaliforniaan ja näen mun isäntäperheeni. Mietin, mitä heille sanon. Odottavatkohan he tapaamistani yhtä paljon kuin mä heidän? Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun lentokenttä on jäänyt taakse ja lähdemme uutta kotiani kohti? 



Mun uus pinssi :)



Toisaalta perhoset lentelee vatsassa myös pienen paniikin vuoksi. Onhan se jännittävää lentää ensin New Yorkkiin ihan yksin ja sieltä sitten parin päivän päästä vielä toiselle puolelle USA:a. En oo ikinä edes ollut missään muualla kuin Euroopassa. Täällä kotimantereella on tullut jonkin verran kierreltyä, mutta en oo koskaan kokenut mitään jet lagia tai ollut millään tosi pitkillä lennoilla. Mua lähinnä pelottaa, että onnistun jotenkin missaamaan jonkun lennon. Myös läheisten ihmisten hyvästeleminen tulee olemaan tosi haikeaa.



Inkoossa kaverin kanssa viikonloppuna




Vaihtovuosi on toisaalta siitä myös todella ihana, että siinä on todella suuret tunteet pelissä. Niin iloa kuin ikävääkin riittää rutkasti. Muistan vieläkin ne tunteet, kun isosiskoni lähti ja palasi lukiovaihdosta Michiganistä. Se oli ihan kauheeta, kun hän lähti. Hän vain käveli turvatarkastuksen läpi ja oli poissa koko vuoden. Jouluna erityisesti ikävöin häntä valtavasti. Kun hän tuli kotiin, se oli todella ihanaa. Se oli samalla myös hirvittävän outoa nähdä rakas ihminen, jota ei ole nähnyt vuoteen, mutta on seurannut hänen elämäänsä sähköpostiviestien ja sosiaalisen median kautta. Tietenkin nyt on ihan eri asia, kun olen itse lähdössä, eikä tarvitse vain odottaa kotona. Vuosi tulee varmasti menemään ihan liian nopeasti, kun tulee todennäköisestsi olemaan niin paljon tekemistä ja kaikki on niin uutta ja ihmeellistä.







Lähtö siis koittaa sunnuntaina 4.8. aamulla. Lennän ensin Lontooseen. Kentälle pitää lähteä silloin sunnuntaina jo neljän aikoihin, joten sinä yönä tulen tuskin nukkumaan kovinkaan paljoa. Lontoossa mulla on yhdeksän tuntia aikaa ennen seuraavaa lentoa. Explorius lähetti mulle ruokakuponkeja, joten kai mä niiden kanssa siellä selviän. Pitää myös ottaa luettavaa ja muuta tekemistä mukaan, mulla kun ei siellä ketään kaveria ole. Jos jollain on jokin hyvä idea siitä, miten saisi lentokentällä ajan kulumaan, niin otan sen mielelläni vastaan :) . Illalla yhdeksän aikoihin starttaa lento New Yorkkiin. Siellä mä olen sitten paikallista aikaa yhdeksän aikaan ja majoitun sinne muiden vaihtarien kanssa kolmeksi yöksi lentokenttähotelliin. New Yorkista lähtee ihan aamulla sitten 7.8 Lento Los Angelesiin, josta kolmen tunnin vaihtoajan kuluttua lennän vielä lyhyen lennon San Joseen. Perillä isäntäperheessä tulen olemaan noin kolmen aikoihin paikallista aikaa. Laskin, että lentoni yhteensä kestävät yli 18 tuntia, joten matka on pitkä. 

Kirjoittelen vielä tällä viikolla siitä, mitä vaihtovuodeltani odotan. :)

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Tuliaiset

Vihdoin on tuliaiset ostettu! Keräsin ne Stockmannilta, Tukholmasta ja Rukalta. Oli vaikeeta päättää, mitä ostaisi viemisiksi Suomesta. En viittinyt ostaa mitää vaatteita, kun en tiedä hostperheeni vaatekokoja. Lisäksi mietin vaatteiden lisäksi myös koruista ja muista asusteista, että olis aika kiusallista, jos eivät he tykkäisikään niistä ja tuntisivat niin sanotun velvollisuuden käyttää niitä. Järjestöni vinkki oli, ettei kannata viedä mitään jättisuuria tuliaisia, kun ei tunne vielä perhettä kunnolla. He suosittelivat, että joululahjan kannattaisi olla vasta se suurempi lahja. Halusin kuitenkin viedä ihan kunnon tuliaiset, vaikka en yhtään tiedäkkään, mistä he pitäisivät.



Siskoni Heidi ja minä Tukholmassa.



Siispä päätin ostaa Suomi-aiheisen kirjan Stockmannilta ja porokuvioidun pannulapun, lasinalustoja ja patakintaan Kuusamosta. Oon nyt mökillä Rukalla ja täältä saa kyllä tosi kivasti ostettua kaikkia tuliaisia. Tähän aion lisätä vielä tietysti Fazerin sinistä.








Lisäksi ostin kaksi pehmolelua. Toisen ostin Ruotsista, kun oltiin Tukholmassa pari päivää viime viikolla perheen kanssa. En voinut olla ostamatta semmoista suloista koirapehmoa, joka näyttää ihan mun hostperheen koiralta. Sen lisäksi ostin täältä Rukalta mun saksalaiselle siskolle poro-pehmolelun.






Olis kiva kuulla, mitä muut vaihtarit aikovat viedä tai ovat vieneet heidän isäntäperheilleen tai lisäehdotuksia ja ideoita tuliaisista muuten vaan lukijoilta! :)

perjantai 12. heinäkuuta 2013

22 päivää lähtöön!

Noniin, vihdoin sain tän blogin tehtyä, mitä oon jo pitkään suunnitellu! Aion siis kirjottaa tätä blogia vaihtarivuoteni ajan. Lähtöön ei oo enää kovin pitkä aika, reilu kolme viikkoa, koska lähen 4.8 Lontoon kautta New Yorkkiin. Siellä on parin päivän soft landing camp, jonka jälkeen matkustan kahdella lennolla mun isäntäperheeseen, Kaliforniaan 7.8. Mun isäntäperhe asuu San Fransiscon lähellä, San Josessa ja käyn koulua noin kymmenen kilometrin päässä Morgan Hillissä.







Mun perheessä on mun lisäksi saksalainen vaihtari, jonka kanssa mä jaan huoneen. Oon viestitelly hänen kanssaan jo jonkin verran, ja mukavalta tytöltä vaikuttaa. On tosi kivaa, kun on joku, joka on mun kanssa samassa tilanteessa ja jonka kanssa voin vaihtaa ajatuksia, koska lähteminen ei tosiaankaan oo vaan helppoa. Alueelle tulee myös yks toinen suomalainen. Samoin host äitini, jonka kanssa oon ollu yhteyksissä, vaikuttaa erittäin mukavalta ja innokkaalta ottamaan mut vastaan, mikä tuntuu tosi ihanalta.

Mulla on hostperheessä myös kaksi vanhempaa sisarusta, veli ja sisko, jotka molemmat ovat yliopistossa, mutta asuvat nyt kotona. Perheessä on myös reilun vuoden ikäinen koira, joka asuu sisällä ja on huomion keskipisteessä ja tosi sulonen. Sen lisäksi ulkona asuu kolme isoa koiraa, kaks kissaa, joista toinen on myös sisällä joskus ja sen lisäksi pari kanaa asuu pihalla. Meillä on myös uima-allas pihalla. Piha ja talo näyttää tosi hienoilta. Mun ja mun vaihtarisiskon huoneessa on kolme sänkyä, yks ylimääränen yökylään tulevalle kaverille ja huone näyttää tosi tilavalta. Sen lisäksi seinän takana on telkkari, takka ja pari sohvaa meijän käytössä. Perheellä on ollut ennenki vaihtareita, heillä on siitä pitkä kokemus.







Oon lähdöstä tosi innoissani. Fiilikset kyllä vaihtelee laidasta laitaan tosi paljon. Toisinaan on hirvee paniikki, koska aika menee niin nopeesti ja lähtöön onki enää vaan vähän yli kolme viikkoa! Toisinaan en malttais enää odottaa, koska reilu kolme viikkoa tuntuu ikuisuudelta.

Idean lähteä vaihtoon sain vasta vajaa kolme kuukautta sitten. Harrastin viime kevääseen asti yksinluistelua junioreiden SM-tasolla, mutta se ei enää tuntunut kivalta. Kun kymmenen vuotta jäähallielämää tui täyteen, ajattelin, että haluan tehdä joskus jotain muutakin, sillä taitoluistelu on todella sitova laji. Mun oli saatava jotain siihen tilalle ja vielä oli Exploriuksen vaihtariksi haku kaudelle 13/14 auki. Tuli ihan hirvee kiire, mutta siitä selvittiin. En ois varmaan keksinyt lähteä, ellei mun sisko olis ollut lukiovaihdossa jenkeissä myöskin mun ikäisenä.







Kuiteskin, tää tuntuu tosi hyvältä vaihtoehdolta ja oon ollu tosi iloinen, että tein tämmösen päätöksen. Mulle sattu vielä ihan sika kivan tuntunen perhe ja voin luottavaisin ja turvallisin mielin lähteä yksin maailmalle. En oo koskaan ollu USAssa ennen, joten ihan uuteen ympäristöön pääsen!

Tervetuloa seuraamaan mun vaihtarivuotta! :)