My American Christmas

"It is not right, it is not wrong, it is just different."

Nyt on joulu takana ja täytyy kyllä myöntää, että olo on on myös hieman helpottunut, vaikka onnistunut joulu olikin. Jännitin sitä, miten joulu tulee menemään poissa oman perheen luota ja sitä, kuinka reagoin siihen ikävään, mikä koittaa jouluna. Koti-ikävä iski pari päivää ennen joulua, mutta enää jouluna se ei ollut suuri. Päivät ennen joulua olivat vaikeinta aikaa, mitä oon täällä viettänyt tähän mennessä.

Maanantaina, eli aaton aattona mun hostveljellä oli vatsaan liittyvä operaation, joten meidän hostvanhemmat veivät mut, Mimin, Ludin ja Hyerimin shoppailemaan sairaalan lähistöllä sijaitsevaan ostospaikkaan. Paikka oli tosi kaunis ja idyllinen. Ostin vaan yhden meikkijutun ja kirjan, joka mun pitää lukea englannin kurssia varten. Kirjan nimi on Perfume ja se on tarina murhaajasta. Kierreltiin kauppoja melko pitkään ja syötiin päivällistä California Pizza Kitchen -nimisessä ravintolassa, joka oli hyvää! Ei kyllä joulufiilis noussut pintaan edes hienojen valojen keskellä. Kun vanhojen ihmisten kuoro joulukuusen äärellä lauloi kaikkia joululauluja, mitkä tietysti liittyvät lumeen ja joulun ihmemaahan, niin tuli vaan lähinnä ironinen olo palmujen keskellä lämpimässä... Käytiin illalla vielä moikkaamassa veljeä sairaalassa, kunnes mentiin illalla kotiin ja hostveli jäi sairaalaan. Ajomatka oli melkein pari tuntia pitkä.

Tiistaina oli vuorossa jouluaatto. Meidän hostvanhemmat viettivät koko päivän sairaalassa mun hostveljen kanssa, joten me neljä vaihtaria, jotka vietämme joulun meidän hostperheen luona saimme kokea maksikolaisen joulun. Mentiin aamulla herättyämme meidän kavereiden, Denisen ja Marian hostperheen luokse tekemään tamaleja, jotka ovat meksikolaista jouluruokaa. Niiden tekeminen on kunnon prosessi, ensin täytyy valella lusikalla semmoista "masaa" maissin lehtiin. Masa on jotain töhnää, joka on tehty maissista. Sitten valmiit liuskat täytetään porsaanlihalla tai juustolla ja keitetään. Tehtiin niitä reilut 100, joten aikaa kului melkoisesti. Sitten vaan hengailtiin kavereiden kanssa heidän talollaan, kunnes mentiin kotiin laittautumaan valmiiksi, koska illalla oli vuorossa päivällinen heidän luonaan. 

Hieman erilainen jouluaaton päivällinen

Ja vielä kodin joulutunnelmat... :)

Päivällisen jälkeen, jonka söimme noin yhdeksän aikaan vietettiin taas vaan aikaa yhdessä, kunnes lähdimme keskiyön messuun. Sopi sekin teemaan, sillä tämä katolisen kirkon messu oli kaksikielinen, englanniksi ja espanjaksi. Olin tosi väsynyt. Meidän kaverin hostäiti toi meidät kotiin puoli kahden aikaan messun jälkeen. Kirkossa käynti sai vähäsen joulufiiliksen nousemaan, kun muuten päivä tuntui melko normaalilta verrattuna jouluun yleensä. Oli kuitenkin tosi kiva, että mun hostveli pääsi illalla kotiin pois sairaalasta viettämään joulua.

Varsinainen joulu täällä vietettiin sitten keskiviikkona. Aamulla herättyäni mun hostäiti teki mulle suklaahippu pannukakun ja sitten kävin suihkussa ja odottelin hetken, että muut vaihtarit heräilevät.

 Kun he heräsivät ja olivat syöneet aamupalansa, niin puoliltapäivin alettiin availla lahjoja. Sain ihania lahjoja! En olisi ikinä osannut odottaa näin paljoa ja tulin tosi iloiseksi. Mun hostperhe selvästi tuntee mut todella hyvin ja tietää mistä mä tykkään ja se merkitsee mulle tosi paljon. :)

My lovely presents! Thank you so much!! :) <3 I am so so so grateful!
Oma joulusukka, pyjaman housut ja paita, puman huppari, pinkin huppari Mimiltä, ihana possutyyny, pipo ja lapaset (California-tekstillä), neljä USAn lippua, suklaata, käsirauta avaimenperä Texasista, San Francisco-magneetti, Hollisterin urheilu pitkähihanen Ludilta ja Hyerimiltä, Starbucks-joulukoriste ja joulukyniä :)

Happy, happy, happy :)

Pudgy Wudgy pillow :)

Lahjojen avaamisen jälkeen laittauduttiin valmiiksi ja sen jälkeen lähdettiin meidän hostäidin serkkujen luokse viettämään joulupäivää. Matka Hollisteriin kesti noin puoli tuntia. Perillä mentiin ensin ulos vähän kattelemaan maisemia ja ottelemaan kuvia. Oli niin outoa, kun taivas oli täysin pilvetön ja asteita oli reilut 20. Aurinko paistoi täysillä ja lämpö tuntui kivalta, mutta ei joululta.

Trust me, kun tulen takaisin Suomeen, niin olen blondi...

Kun tultiin takaisin sisään talolle, hengailtiin siellä vähän aikaa, kunnes alettiin syömään. Ruoka oli hyvää ja erosi todella paljon suomen jouluperinteistä. Paikalla oli paljon mun hostäidin sukulaisia. 

Jouluillallisella tällä kertaa mm. vihanneksia, salaattia, papuja, leikkelettä ja pinaattiravioleja tomaattikastikkeessa. 

Ruokailun jälkeen vaan hengailtiin talolla, juteltiin hostsukulaisten kanssa ja niin edelleen. Ennen kuin lähdettiin kotiin, niin päästiin kaikki vielä pikaiselle mönkijäajelulle. Meni tosi kovaa, kiljuin ja pelotti, mutta siitä selvittiin! :D Oltiin kotona puoli yhdeksän aikoihin. Illalla pelattiin nelistään just dancea wiillä. :)

Hihii :)

Torstaina oli vaan ihan normaali päivä kotona. Istuin keskipäivän auringossa topilla lukemassa ja huomasin siinä ihanassa lämmössä istuessa, että aloin ihan palamaan. Päivä oli siis ihanan lämmin. Iltapäivällä kävin hostvanhempien kansa kiertelemässä kauppoja ja auttamassa ruokaostoksissa. Käytiin myös froyolla, namnam. Kotiin tultuamme kävin lenkillä ja urheilin ja illalla katsottiin leffa nimeltään Soul Surfer, jonka sain joululahjaksi mun kavereilta, Deniseltä ja Marialta. Leffa kertoi huippu sufraajasta, joka menetti kätensä haihyökkäykessä Havajilla. Sitä Havajin matkaa odotellessa... Leffa oli kuitenkin ihan huippu hyvä, suositteen!

Costco on ruokakauppa, jossa kaikki on jättisuuressa koossa! 

Perjantaina meidän piti lähteä Las Vegasiin, mutta koska kotona ollaan oltu sen verran kiireisiä, niin matkaan lähtö viivästyi päivällä. Lähdettiin kuitenkin heti aamusta San Franciscoon Mimin ja Ludin kanssa. Juna lähti asemalta 7.14 ja oltiin San Franciscossa noin yhdeksän aikaan ja sitten starbucksin kautta lähdettiin kiertämään kaupunkia. Testasin skinny peppermint mochaa ja oli ihan älyttömän hyvää. Shoppailtiin parissa kaupassa melko pitkään ja mukavasti lähti tavaraa mukaan Forever21 alesta. Sitten käveltiin pitkä matka kaupungin ällöttäviä katuja myöten, kun koitettiin löytää Brasilialainen ravintola. Vihdoin perillä huomattiin, että kivaa, etsimämme ravintola on kiinni. Meidän teki Mimin kanssa siinä epätoivossa mieli motata Ludia, joka halusi meidät sinne viedä, koska hän on brasilialainen. Kuitenkin Ludi löysi jonkun toisen brasilialaisen ravintolan osoitteen, joka ei ollut liian kaukana, joten taas parikymmentä minuuttia käveltiin, syötiin ja oltiin ihan eksyksissä. Ruoka oli hyvää kuitenkin ja annos oli todella iso. Ludi oli onnellinen, joka oli pääasia, koska tämä oli hänen viimeinen päivänsä San Franciscossa, sillä hän lähtee viikon päästä takaisin kotiin.

Ravintolasta otimme taksin juna-asemalle ja junamatka oli hauskin ikinä. Jutut olivat niin väsyneitä ja hauskoja, että huh. 

"Tired roommates"

Kotin tultuamme meidän hostäiti vei meidät Mariannan talolle illalliselle, sillä hän lähtee huomenna kotiin. Hän mursi kätensä lasketellessa ja sen vuoksi joutui lähtemään pari viikkoa aikaisemmin kuin mitä oli tarkoitus. Oli todella haikeata sanoa hyvästit, sillä ei koskaan tiedä tapaammeko enää, koska asumme eri puolilla maailmaa (hän on myöskin Brasiliasta).

I miss you <3 I will never forget you.

Huomenna auto starttaa kohti Las Vegasia. Postausta tiedossa seuraavaksi vasta ensi vuonna, joten hyvää Uutta Vuotta 2014!

<3- Katja